28. helmikuuta 2017

Ernest Hemingway – Vanhus ja meri

Kirjan tiedot
Kirja: Vanhus ja meri
Kirjailija: Ernest Hemingway
Suomentaja: Tauno Tainio
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 1952
Sivumäärä: 133
Palkinnot: Pulitzer-palkinto (1953)








Ernest Hemingwayn tunnetuimman romaanin ulkonaiset puitteet ovat karut ja yksinkertaiset – päähenkilö on vanha kuubalainen kalastaja, joka epäonnen seuraamana on viikkokaudet ollut ilman saalista. Mies on yksinäinen, hänen ainoa seuralaisensa on poika, joka joskus on ollut hänen kanssaan merillä ja joka liikuttavan uskollisesti huolehtii hänestä, vanhuksesta. Hän ei enää näe unta myrskyistä niin kuin joskus aikaisemmin, ei naisista, ei isoista kaloista eikä tappeluista. Hän uneksii vain rannalla olevista leijonista. Ne leikkivät hämärässä kuin nuoret kissat, ja hän rakastaa niitä samoin kuin hän rakastaa poikaa. 
On kahdeksaskymmenesviides päivä. Vanhus lähtee tapansa mukaan merelle. Tällä kertaa hän suuntaa kulkunsa ulapalle. Ainoatakaan venettä ei ole näkyvissä. Hän tuntee, vaistoaa, että tänään on hänen onnenpäivänsä, hänen epäonnensa ei voi jatkua loputtomiin. Avomerellä hän saakin siimaan elämänsä kalan, pitemmän kuin vene. Alkaa ankara taistelu elämästä ja kuolemasta; kala on sitkeä, mies on vanha, hän ei ole enää miehuutensa voimissa eikä ole koskaan painiskellut näin ison kalan kanssa....

*** 

Päätin vihdoin ja viimein tarttua tähänkin klassikkokirjaan ja samalla päästä minua vaivaavasta lukujumista. Yleensä olen mieltänyt useimmat klassikot jotenkin tylsiksi ja pitkiksi kirjoiksi. Tämä oli kuitenkin mukava yllätys. Kirjan teksti oli hyvin kirjoitettu, eikä teksti ainakaan mielestäni ollut järin vanhahtavan kuuloista vaikka kirja itsessään vanha onkin. Oli myös mukavaa, että kirja oli varsin lyhyt. Joitakin voi haitata kirjasta puuttuvat luvut, mutta koska kirja on itsessään vain reilut 130 sivua pitkä, voi sen lukea helposti jopa yhdeltä istumalta. 

Kirjan alussa tapahtumat kulkevat varsin verkkaisesti vaikka eipä kirja itsessään olekaan mikään hirveä action-painotteinen pläjäys, mutta itse merellä käytävä kamppailu on vanhalle miehelle varsinainen voimainponnistus. Koska itsekin pidän kalastamisesta, oli kirjan tarina ja kerronta jotenkin sydäntä lähellä. Lukiessa sai ihan samanlaisen tunteen kuin olisi ollut itse kalastamassa ja jännittämässä tarttuuko koukkuun mitään. Merellä ollessaan vanhus ehtii miettiä syvällisestikin elettyä elämäänsä ja nykyhetkeä. Kalasta ja vanhuksesta tulee ns. "veljet", kummatkin ovat nähneet paljon ja siksi käyty kamppailu on jotenkin jopa ehkä oikeutettua, koska se käydään kahden yhtä vahvan ja vanhan osapuolen kesken. Lukiessa tuntui kuin sekä vanhus että kala oppivat kunnioittamaan toistaan.  

Kirja oli jotenkin mieltä rauhoittava ja vanhan miehen ajatuksia oli mukava seurata. Myös vanhuksen ja pojan keskinäinen suhde oli jotenkin mielettömän kaunis... jotenkin herkkää. Suosittelen kirjaa niille, jotka ovat joskus miettineet, että haluaisivat lukea joskus jonkin klassikkokirjan. Tästä on todella hyvä aloittaa! Tämä oli kirja jonka pariin voisin palata vielä uudelleen.

23. helmikuuta 2017

J. K. Rowling – Harry Potter ja viisasten kivi

Kirjan tiedot
Kirja: Harry Potter ja viisasten kivi
Kirjailija: J. K. Rowling
Suomentaja: Jaana Kapari-Jatta
Kannen kuvitus: Mika Launis
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 1997 (suom. 1998)
Sivumäärä: 335
Sarja: Harry Potter #1









Harry Potter on mielestään ihan tavallinen poika. Hän tosin asuu huoltajiensa luona portaiden alla olevassa kaapissa. Harryn elämä muuttuu täysin, kun hän saa 11-vuotispäivänään merkillisen kirjeen. Se on kutsu Tylypahkan velhojen ja noitien kouluun. Harrylle avautuu kokonaan uusi maailma, johon kuuluvat velhot, noidat, yksisarviset ja lohikäärmeet. Harry saa tietää olevansa velhojen sukua! Silti kaikki on aloitettava alusta. Tylypahkassa Harry opiskelee taikuuden alkeita, kuten muodonmuutoksia, taikajuomien tekoa, loitsuja ja suojautumista pimeyden voimilta. Koulunkäynti on hauskaa, mutta henkeäsalpaavan jännittäväksi se muuttuu, kun Harry ryhtyy ratkaisemaan kiehtovaa arvoitusta ystäviensä Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin kanssa, ja pelissä on tiedät-kai-kuka...

***

Ihan ensimmäiseksi minun täytyy pahoitella hiljaisuutta täällä blogin puolella. Valmistumisen jälkeinen uupumus  ja lukujumi ovat vieneet meikäläisen mennessään eikä lukemisesta ole oikein tullut mitään. Olen kyllä ihaillen katsellut ja lainaillut kirjoja luettavaksi, mutta itse lukemaan alkaminen on jotenkin ollut viime aikoina vaikeaa. Toivottavasti lukujumi jää taakse tässä pikkuhiljaa ja postaaminen täällä blogissa sen myötä taas virkistyy. 

Nyt kuitenkin itse asiaan. Päätimme kavereiden kanssa aloittaa jonkin sorttisen lukupiirin ja näin ensimmäiseksi päätimme lukaista kaikki Potterit läpi. Nämä kirjat ovat olleet kestosuosikkejani jo vaikka kuinka monta vuotta ja olin ihan innoissani kun sain joululahjaksi kaksi sarjan kirjaa jotka minulta jostain syystä vielä puuttuivat. Nyt saan maratoonata ihan rauhassa. :D 

Muistan tutustuneeni Viisasten kiveen ensimmäisen kerran ala-asteella, kun opettaja luki tämän kirjan meille. Muistan tykänneeni kirjasta todella paljon ja seuraavien osien ilmestyttyä, tuli ne ahmaistua kertalukemalla loppuun. Ensimmäisessä kirjassa lukija pääsee tutustumaan Harryn kanssa ihan uudenlaiseen maailmaan, josta ei taikuutta puutu. Rowling on luonut todella taidokkaasti ihan uudenlaisen taikamaailman joka kätkeytyy ns. normaalien ihmisten maailman lomaan. Kirjaa lukiessa alkoi toivoa, että kyseinen taikamaailma olisikin totta. Ja eihän sitä tiedä vaikka olisikin ;)

Oli myös mukava tutustua velhomaailmaan tavallaan samaa matkaa Harryn itsensä kanssa, jolle kyseinen maailma on ihan yhtä vieras kuin itse lukijalle. Myös erilaisten ihmissuhteiden muodostumista oli mukava seurata sillä henkilöhahmot poikkeavat toisistaan kuitenkin varsin paljon. Hermione on varsinainen koulun hikipinko, Ron on jäänyt koko elämänsä muiden sisarustensa varjoon, mutta on kuitenkin elänyt koko elämänsä taikuuden ympäröimänä, ja Harry jolla on hyvin suuri merkitys koko velhomaailmalle, mutta joka on ollut koko elämänsä tietämätön omista taikavoimistaan.

Kirjan kieli on todella hyvää ja teksti on helppolukuista. Kertojana toimii kaikkitietävä kertoja. Minun oli jotenkin hankalaa päästä kirjaan sisälle, koska itseä häiritsi kerronnan "lapsellisuus", mutta kun tästä pääsi yli, oli kirja luettu varsin nopeasti. En tiedä onko Rowling tietoisesti kirjoittanut kirjan varsin yksinkertaisella, lapsenomaisella kielellä, koska päähenkilönä on 11-vuotias poika ja kirjan voisi kuvitella olevan suunnattu saman ikäisille lukijoille. Myöhemmät kirjat lukeneena voin kuitenkin sanoa, että kerronnan sävy muuttuu varsin radikaalisti, mitä vanhemmaksi Harry tulee.

Koska kirja on sarjan aloittava, tietynlaiset henkilöhahmojen piirteiden esiin nostaminen korostuu kirjassa todella paljon. Ehkä tällä tavalla lukijalle halutaan tuoda tietynlainen mielikuva kustakin henkilöstä ja sitten myöhemmissä kirjoissa hahmojen persoonista löytyy enemmänkin sävyjä kuin ensimmäisessä kirjassa esiin tulleet ensivaikutelmat. Kirjassa tuodaan myös selvästi esille ero hyvän ja pahan välillä, ja oikeastaan koko kirjasarja perustuu tälle hyvän ja pahan väliselle kamppailulle. Kaikin puolin kirja on kirjoitettu hyvin uskottavasti ja suosittelen kyseistä kirjasarjaa kaikille!




  Sarjassa ilmestyneet:
  Harry Potter ja viisasten kivi
  Harry Potter ja salaisuuksien kammio
  Harry Potter ja Azkabanin vanki
  Harry Potter ja liekehtivä pikari
  Harry Potter ja Feeniksin kilta
  Harry Potter ja puoliverinen prinssi
  Harry Potter ja kuoleman varjelukset