Ernest Hemingway – Vanhus ja meri

Kirjan tiedot
Kirja: Vanhus ja meri
Kirjailija: Ernest Hemingway
Suomentaja: Tauno Tainio
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 1952
Sivumäärä: 133
Palkinnot: Pulitzer-palkinto (1953)

Ernest Hemingwayn tunnetuimman romaanin ulkonaiset puitteet ovat karut ja yksinkertaiset – päähenkilö on vanha kuubalainen kalastaja, joka epäonnen seuraamana on viikkokaudet ollut ilman saalista. Mies on yksinäinen, hänen ainoa seuralaisensa on poika, joka joskus on ollut hänen kanssaan merillä ja joka liikuttavan uskollisesti huolehtii hänestä, vanhuksesta. Hän ei enää näe unta myrskyistä niin kuin joskus aikaisemmin, ei naisista, ei isoista kaloista eikä tappeluista. Hän uneksii vain rannalla olevista leijonista. Ne leikkivät hämärässä kuin nuoret kissat, ja hän rakastaa niitä samoin kuin hän rakastaa poikaa. 

On kahdeksaskymmenesviides päivä. Vanhus lähtee tapansa mukaan merelle. Tällä kertaa hän suuntaa kulkunsa ulapalle. Ainoatakaan venettä ei ole näkyvissä. Hän tuntee, vaistoaa, että tänään on hänen onnenpäivänsä, hänen epäonnensa ei voi jatkua loputtomiin. Avomerellä hän saakin siimaan elämänsä kalan, pitemmän kuin vene. Alkaa ankara taistelu elämästä ja kuolemasta; kala on sitkeä, mies on vanha, hän ei ole enää miehuutensa voimissa eikä ole koskaan painiskellut näin ison kalan kanssa....

*** 

Päätin vihdoin ja viimein tarttua tähänkin klassikkokirjaan ja samalla päästä minua vaivaavasta lukujumista. Yleensä olen mieltänyt useimmat klassikot jotenkin tylsiksi ja pitkiksi kirjoiksi. Tämä oli kuitenkin mukava yllätys. Kirjan teksti oli hyvin kirjoitettu, eikä teksti ainakaan mielestäni ollut järin vanhahtavan kuuloista vaikka kirja itsessään vanha onkin. Oli myös mukavaa, että kirja oli varsin lyhyt. Joitakin voi haitata kirjasta puuttuvat luvut, mutta koska kirja on itsessään vain reilut 130 sivua pitkä, voi sen lukea helposti jopa yhdeltä istumalta. 

Kirjan alussa tapahtumat kulkevat varsin verkkaisesti vaikka eipä kirja itsessään olekaan mikään hirveä action-painotteinen pläjäys, mutta itse merellä käytävä kamppailu on vanhalle miehelle varsinainen voimainponnistus. Koska itsekin pidän kalastamisesta, oli kirjan tarina ja kerronta jotenkin sydäntä lähellä. Lukiessa sai ihan samanlaisen tunteen kuin olisi ollut itse kalastamassa ja jännittämässä tarttuuko koukkuun mitään. Merellä ollessaan vanhus ehtii miettiä syvällisestikin elettyä elämäänsä ja nykyhetkeä. Kalasta ja vanhuksesta tulee ns. "veljet", kummatkin ovat nähneet paljon ja siksi käyty kamppailu on jotenkin jopa ehkä oikeutettua, koska se käydään kahden yhtä vahvan ja vanhan osapuolen kesken. Lukiessa tuntui kuin sekä vanhus että kala oppivat kunnioittamaan toistaan.  

Kirja oli jotenkin mieltä rauhoittava ja vanhan miehen ajatuksia oli mukava seurata. Myös vanhuksen ja pojan keskinäinen suhde oli jotenkin mielettömän kaunis... jotenkin herkkää. Suosittelen kirjaa niille, jotka ovat joskus miettineet, että haluaisivat lukea joskus jonkin klassikkokirjan. Tästä on todella hyvä aloittaa! Tämä oli kirja jonka pariin voisin palata vielä uudelleen.