Kirjan tiedot:Kirja: Leijuva poika
Kirjailija: John Boyne
Suomentaja: Laura Beck
Kuvittaja: Oliver Jeffers
Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 269
Billy Brocket syntyy tuiki tavalliseen perheeseen. Lakimiesvanhemmat välttävät herättämästä turhaa huomiota ja pyrkivät kaikessa kohtuuteen. Billyllä on sisko, veli ja uskollinen koira nimeltä Kapteeni Nemo. Mutta perheellä on yksi ongelma: Billy uhmaa perustavanlaatuista luonnonlakia, painovoimaa. Hän leijuu, ellei käytä hiekkapusseja painoina. Kunnes eräänä päivänä vanhemmat kyllästyvät erilaiseen poikaan ja tekevät peruuttamattoman ratkaisun.
***
Todella hieno ja opettavainen tarina John Boynelta. Boyne voi olla ennestään tuttu myös monista muista teoksistaan, kuten kirjasta Poika raidallisessa pyjamassa, josta on tehty myös elokuva. Kyseisestä kirjasta tulee tänne ehkä postaus jossain vaiheessa, kun saan sen tuosta yöpöydältä olevasta kirjapinosta ahmaistua. Tartuin tähänkin teokseen kirjavinkkausta ajatellen ja en oikeastaan tiennyt, mitä odottaa kirjalta. Luulin, että kirja olisi ollut kevyempi, mutta tarina paljastuikin aika syvälliseksi ja monipuoliseksi.
Kirja pohtii sitä, miten erilaisuuteen tässä maailmassa suhtaudutaan ja miten erilaisuus voi käydä ihmisille taakaksi jos sitä ei osaa itse arvostaa. Kirja näyttää myös sen, miten erilaisuus voi olla mahtava rikkaus jota tulisi vaalia. Vaatii myös rohkeutta olla erilainen vaikka muut katsoisivatkin sinua moittien ja halveksien.
Kirjan henkilöt ovat kukin omalla tavallaan erilaisia ja oli hienoa, että Boyne on luonut niin monenlaisia henkilöitä tarinaan aina pikkupojasta vanhukseen, köyhästä rikkaaseen. Skaala on niin laaja, mutta silti kirja ei kuitenkaan vaikuta missään vaiheessa sekavalta. Mukavan "mausteensa" kirjaan tuo Billyn perheelleen kirjoittamat postikortit mistä milloinkin. Oli myös todella hyvä, että kirjassa ei käsitelty pelkästään Billyn tunteita vaan jokainen hahmo sai kertoa oman tarinansa.
Kirja kätkee sisäänsä hienovaraisia vihjeitä eri hahmoihin liittyvistä asioista joita nuorempi lukija ei välttämättä huomaa. Tällaisia vihjeitä ovat esimerkiksi kahden rouvan erikoisen läheinen "ystävyys" tai nuoren naisen herkkyys ja mahan (vielä litteän sellaisen) hellä silittely. Vaikka näitä hienovaraisia vihjeitä lukija ei huomaisikaan, ei se hämmennä lukijaa vaan lukemista voi huoletta jatkaa sujuvasti näistä seikoista huolimatta. Kirjan hahmojen erilaiset tarinat saattavat hyvässä tapauksessa poikia mielenkiintoisia keskusteluja muiden lukijoiden kanssa. Kirja sai näin vanhemmankin lukijan miettimään erilaisuuden arvostamista ja sen vaalimista ihan eri tavalla. Eikö loppujen lopuksi me kaikki olla aika erikoisia.
Mikä loppujen lopuksi on normaalia? Ja kuka sen määrittelee?
Todella hieno ja opettavainen tarina John Boynelta. Boyne voi olla ennestään tuttu myös monista muista teoksistaan, kuten kirjasta Poika raidallisessa pyjamassa, josta on tehty myös elokuva. Kyseisestä kirjasta tulee tänne ehkä postaus jossain vaiheessa, kun saan sen tuosta yöpöydältä olevasta kirjapinosta ahmaistua. Tartuin tähänkin teokseen kirjavinkkausta ajatellen ja en oikeastaan tiennyt, mitä odottaa kirjalta. Luulin, että kirja olisi ollut kevyempi, mutta tarina paljastuikin aika syvälliseksi ja monipuoliseksi.
Kirja pohtii sitä, miten erilaisuuteen tässä maailmassa suhtaudutaan ja miten erilaisuus voi käydä ihmisille taakaksi jos sitä ei osaa itse arvostaa. Kirja näyttää myös sen, miten erilaisuus voi olla mahtava rikkaus jota tulisi vaalia. Vaatii myös rohkeutta olla erilainen vaikka muut katsoisivatkin sinua moittien ja halveksien.
Kirjan henkilöt ovat kukin omalla tavallaan erilaisia ja oli hienoa, että Boyne on luonut niin monenlaisia henkilöitä tarinaan aina pikkupojasta vanhukseen, köyhästä rikkaaseen. Skaala on niin laaja, mutta silti kirja ei kuitenkaan vaikuta missään vaiheessa sekavalta. Mukavan "mausteensa" kirjaan tuo Billyn perheelleen kirjoittamat postikortit mistä milloinkin. Oli myös todella hyvä, että kirjassa ei käsitelty pelkästään Billyn tunteita vaan jokainen hahmo sai kertoa oman tarinansa.
Kirja kätkee sisäänsä hienovaraisia vihjeitä eri hahmoihin liittyvistä asioista joita nuorempi lukija ei välttämättä huomaa. Tällaisia vihjeitä ovat esimerkiksi kahden rouvan erikoisen läheinen "ystävyys" tai nuoren naisen herkkyys ja mahan (vielä litteän sellaisen) hellä silittely. Vaikka näitä hienovaraisia vihjeitä lukija ei huomaisikaan, ei se hämmennä lukijaa vaan lukemista voi huoletta jatkaa sujuvasti näistä seikoista huolimatta. Kirjan hahmojen erilaiset tarinat saattavat hyvässä tapauksessa poikia mielenkiintoisia keskusteluja muiden lukijoiden kanssa. Kirja sai näin vanhemmankin lukijan miettimään erilaisuuden arvostamista ja sen vaalimista ihan eri tavalla. Eikö loppujen lopuksi me kaikki olla aika erikoisia.
Mikä loppujen lopuksi on normaalia? Ja kuka sen määrittelee?
En tiedä miten on mahdollista että vasta nyt löysin tämän siun blogin mutta onneksi löysin! En oo kyllä hirveästi pyöriny blogimaailmassa ennen ku vasta nyt, kun enemmän innostuin kirjottamaan omaakin blogiani pitkästä aikaa. Tähän asti lukemani John Boynen kirjat ovat olleet miulle kyllä tosi tärkeitä ja tääkin vaikuttaa tosi kiinnostavalta luettavalta. Kansikuva on myös aivan ihana.
VastaaPoistaJei! Kiva kun löysit, vaikka nää mun kirjoittelut vielä aikamoista harjoittelua ovatkin. Oonkin vähän odotellut, että millon kirjoittelet omaan blogiisi. Tää pieni stalkkeri käy siellä vähän väliä kuikuilemassa, kun sun tekstit on aina niin kivoja!
PoistaHihi! Onpas kiva tietää että joku oikeesti välillä stalkkaa miunki blogia. Huippua. <3 Jotenkin sain nyt vähän aikaa sitten tosiaan ihan uutta puhtia lukemiseen ja bloggaamiseen. Toivottavasti tää into vaan pysyis, vaikka edes pidempään ku pari viikkoa. Hehee.
PoistaSiun tekstejä on kans niiiin kiva lukea. Tai ainakin niitä mitä nyt oon tässä ehtiny katsella tällasena myöhäisherännäisenä. Ja tässä nyt harjoittelee itse kukin... Miulla teksteistä tuppaa aina tulemaan vähän turhan pitkiä ja raskaita vaikka kuinka yritän niitä tiivistää ja keventää. :D Ehkä mie vielä kehityn sillä saralla jos oikein kovasti yritän.