Kirja: Mantelimaa
Kirjailija: Miina Supinen
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 316
Molli Nieminen vihaa joulua, hyvästä syystä. Mutta kun sähköisku paiskaa aviomiehen koomaan, entisen poptähden on perheensä elättääkseen pakko lähteä töihin Mantelimaahan.
Siis minne? Mantelimaa on sekoitus huvipuistoa ja ostosparatiisia, 2000-luvun tekniikalla ja lamaa uhaten rakennettu uuden ajan joulumaa, jossa voi ihastella mekaanisten tonttujen aherrusta, jättää tenavat lapsiparkin pomppulinnaan ja suunnat Elfetit-ryhmän eroottiseen esitykseen – ja käydä välissä vaikka rautakaupassa.
Valtakuntaa hallitsee tornistaan joulupukkimainen liikemies Jonne J. Halkio, Mollin vanha tuttu, joka pursuaa toteuttamiskelvottomia ideoita. Jouluparatiisin kimaltavien lattioiden alla lymyää kuitenkin toinen maailma, jota johtaa kammottava Nukentekijä synkkine suunnitelmineen.
Kun lumialtaasta löytyy ruumis, Mantelimaan piparikulissit alkavat murtua.
***
Olo tuntuu jotenkin likaiselta...
Mantelimaa on ensimmäinen kirja, jonka olen Supiselta lukenut ja voi sanoa, että tykkäsin tästä jollain kieroutuneella tavalla. Olo tuntuu kuitenkin siltä, että tästä kirjasta ei saisi tykätä, you know? Mitään ennakko-odotuksia kirjaa kohtaan minulla ei ollut vaan olin törmännyt tähän kirjaan harjoitteluaikanani ja jotenkin kirjan kansi yksinkertaisesti houkutteli lukemaan.
Kirjassa tapahtumapaikkana on ostosparatiisin ja huvipuiston yhdistelmä, Mantelimaa. Mantelimaa näyttäytyi mielestäni enemmänkin jonkinlaisena aikuisten "hyvipuistona", jossa pääosassa on strippareiden esitykset ja lähikapakan kattavat olut- ja viinivalikoimat. Mantelimaassa myymisen motto tuntuu olevan se, että seksi myy. Ja rietastelua mantelimaasta ei pääse uupumaan Jonne J. Halkion ollessa huvipuiston johtajana. Mollin miehen joutuessa onnettomuuteen, entinen poptähti joutuu ottamaan vastuun perheensä elättämisestä ja Halkio käyttääkin tilaisuutta hyväkseen tarjoamalla Mollille töitä. Tuntuu, kuitenkin siltä, että Jonne taitaa itsekin olla jonkin muun ohjattavissa...
On jotenkin vaikeaa keksiä kirjoitettavaa, koska ajatukset ovat niin sekaisin tämän kirjan jäljiltä. Tai no kirjoittamista olisi paljonkin, mutta tuntuu, että en saa ajatuksia tähän millään järkevällä tavalla tuotua esille. Kirjassa oli jotenkin niin paljon kaikkea, ettei tiedä mitä kirjoittaisi. Oli seksiä, naisten asemaa, seksuaalisuuden pohtimista, kuinka joulusta on tehty niin materiaalikeskeistä yms. Kertojina kirjassa toimivat kirjan eri hahmot: Molli, Keke (Mollin mies), Felix (Halkion apuri), Jonne ja Mollin lapset. Lapsilla oli jotenkin jännä rooli tässä kirjassa. Mantelimaa ja (miksei kirjan aikuisetkin) pyrkivät pitämään aina jonkinlaista kulissia yllä, mutta tuntui siltä, että lapset näkivät aina noiden kulissien läpi. Vain lapset todella tiesivät, mitä mantelimaassa oikeasti tapahtui.
***
Olo tuntuu jotenkin likaiselta...
Mantelimaa on ensimmäinen kirja, jonka olen Supiselta lukenut ja voi sanoa, että tykkäsin tästä jollain kieroutuneella tavalla. Olo tuntuu kuitenkin siltä, että tästä kirjasta ei saisi tykätä, you know? Mitään ennakko-odotuksia kirjaa kohtaan minulla ei ollut vaan olin törmännyt tähän kirjaan harjoitteluaikanani ja jotenkin kirjan kansi yksinkertaisesti houkutteli lukemaan.
Kirjassa tapahtumapaikkana on ostosparatiisin ja huvipuiston yhdistelmä, Mantelimaa. Mantelimaa näyttäytyi mielestäni enemmänkin jonkinlaisena aikuisten "hyvipuistona", jossa pääosassa on strippareiden esitykset ja lähikapakan kattavat olut- ja viinivalikoimat. Mantelimaassa myymisen motto tuntuu olevan se, että seksi myy. Ja rietastelua mantelimaasta ei pääse uupumaan Jonne J. Halkion ollessa huvipuiston johtajana. Mollin miehen joutuessa onnettomuuteen, entinen poptähti joutuu ottamaan vastuun perheensä elättämisestä ja Halkio käyttääkin tilaisuutta hyväkseen tarjoamalla Mollille töitä. Tuntuu, kuitenkin siltä, että Jonne taitaa itsekin olla jonkin muun ohjattavissa...
On jotenkin vaikeaa keksiä kirjoitettavaa, koska ajatukset ovat niin sekaisin tämän kirjan jäljiltä. Tai no kirjoittamista olisi paljonkin, mutta tuntuu, että en saa ajatuksia tähän millään järkevällä tavalla tuotua esille. Kirjassa oli jotenkin niin paljon kaikkea, ettei tiedä mitä kirjoittaisi. Oli seksiä, naisten asemaa, seksuaalisuuden pohtimista, kuinka joulusta on tehty niin materiaalikeskeistä yms. Kertojina kirjassa toimivat kirjan eri hahmot: Molli, Keke (Mollin mies), Felix (Halkion apuri), Jonne ja Mollin lapset. Lapsilla oli jotenkin jännä rooli tässä kirjassa. Mantelimaa ja (miksei kirjan aikuisetkin) pyrkivät pitämään aina jonkinlaista kulissia yllä, mutta tuntui siltä, että lapset näkivät aina noiden kulissien läpi. Vain lapset todella tiesivät, mitä mantelimaassa oikeasti tapahtui.
"Sanottiin, että lapset, hullut ja humalaiset näkivät toisenlaisen todellisuuden. Felix oli kuunnellut heidän juttujaan lapsiparkissa ja tiesi, että tytöt kulkivat laajasti Mantelimaan näkyvissä ja ehkä näkymättömissäkin osissa."
Kirjassa kerrottiin mielenkiintoisella tavalla henkilöhahmojen välisistä suhteista. Myös Mantelimaan historiaa ja syntytarinaa käytiin läpi ja Supinen onkin taitavasti nivonnut yhteen henkilöiden ja tapahtumapaikan tarinat. Jotkin kirjassa esiintyvät hahmot jäivät kuitenkin vähän vajaaksi. Tai jotenkin tuntui siltä, että esim. Antipukin tarkoitus oli vain luoda kirjassa kauhua ja ehkä toimia myös jonkinlaisena vanhana vitsinä? Hahmon tarkoitus jäi ainakin minulle vähän auki. Ehkä pitää joskus lukea kirja uudestaan.. Vähän mysteeriseksi hahmoksi jäi myös itse Nukentekijä ja olisin halunnut lukea tästä hahmosta vielä enemmän.
Kirjassa kaikki vedetään vähän överiksi ja oli kyllä ihan piristävää lukea tällainen erilainen kirja. Tämän kirjan myötä Supisen muu tuotantokin alkoi kiinnostaa enemmän. Kirja on helppolukuinen ja luvut ovat lyhyitä, joten kirja on temmoltaan mukavaa luettavaa. Kaiken kaikkiaan tykkäsin Mantelimaasta kovasti. Tarina vetoaa kierolla huumorillaan ja suosittelen lukemaan kirjan, piti joulusta tai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti